Nyt tapahtuu liikaa ja tavallaan liian vähän. Monta asiaa vireillä ja mistään ei ole vielä varmuutta. Ahdistus on vallannut pääkopan ja päivät kuluu asioita vatvoessa.
Työt ovat alkaneet. Ensimmäiset päivät menivät kivasti, olin innoissani menossa töihin ja voin kai sanoa että jollain tapaa ylitin itseni. Kovasti mietin mitä kaikkea olen unohtanut ja miten paljon olisin menettänyt ns. kädentaidoistani. Kaikki menikin oikein hyvin. Mutta nyt vapaapäivinä tulevat työpäivät ahdistaa. Pessimistinä en usko hyvän flown enää kantavan. Ajatukset ovat aivan liikaa töissä jaksamisessa ja aivan liian vähän perheessä. Vaikkakin olen vasta "uuden elämän" alkumetreillä, pakosti pistää miettimään mikä on tärkeintä. Helpompi, vastuuttomampi työ järkevillä työajoilla kuulostaisi nykyisen sijaan kovin houkuttelevalta, jospa näin kykenisin olemaan töissä työntekijä ja kotona äiti. Toisaalta tämä tarkottaisi yhden unelman menettämistä, nykyisen työni nimittäin.
Miehen työkuviot ovat niinikään jopa vielä sekaisemmat kun allekirjoittaneen. Meille voi olla tiedossa muutto ulkomaille, tai sitten ei. Asia selviää sitten kun se selviää, kertalaakista. Mistään eleestä tai tilanteesta ei voi tehdä päätelmiä suuntaan tai toiseen, tai edes siihen milloin asia ratkeaa. Äärimmäisen tuskastuttavaa. Tilanteen vaikutus myös omaan mahdolliseen uuden työn hakemiseen on arvatenkin suuri.
Sanomattakin on selvää että ratkaisemattomien asioiden nippu estää myös perhekoon kasvastussuunnitelmia. Se se vasta raivostuttavaa onkin! Luulen olleeni osa sitä ryhmää joka ovuloi 3 viikon kuluttua keskenmenon ensimmäisestä vuotopäivästä. Epäilen siis ovulaation olleen 15.5. Yritystä siinä ympärillä ei lähimaillakaan. Jotenkin tätä uumoilimme, ihan ahdisti niillä seutuvilla ajatuskin väkinäisestä yrittämisestä. Joten homma ei ottanut tuulta alleen lainkaan. Ehkä emme vielä olleet valmiita kaiken tämän keskellä. TOIVOTTAVASTI se oli sitä, eikä mitään pysyvää kammoa "lapsenteon" suhteen.
Jotain positiivista sentään: pojan hoitopäivät ovat sujuneet loistavasti! Se se nyt vielä tästä puuttuisi, jos pojalla menisi hoidossa huonosti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti